Ja lopulta sielukin jäähtyy.
Sen pinta vetäytyy kuuraan.
Viileys turruttaa itkun
ja hetken on helpompa hengittää.
se on täysellinen hetki,
viimein pääsee eteenpäin pahimmaksi luulemastaan,
kunnes huomaa, että kivun superlatiivi onkin tyhjyys.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Oi, viimeinen lause on niin mahtavan, kipeen ja oivaltavan oikeessa että tekis mieli kirjottaa ihan ylös.
hieno runo
tulee mieleen äskin kirjoittamani runo, jännää :D (hei, en oo mainostamassa tai mitään^^)
runossasi on hieno oivallus ja sen tunnelma on käsinkosketeltavan kylmä
Hyvä.
Oi, viimeinen lause on niin mahtavan, kipeen ja oivaltavan oikeessa että tekis mieli kirjottaa ihan ylös.
hieno runo
tulee mieleen äskin kirjoittamani runo, jännää :D (hei, en oo mainostamassa tai mitään^^)
runossasi on hieno oivallus ja sen tunnelma on käsinkosketeltavan kylmä
Hyvä.