Tietä märkää kävelen,
sinua ajatellen,
hetkikin vielä niin murrun,
loppujen lopuksin saan omakseni surun,
vaikka ihastuminen mukavaa,
lopuksi se minut aina murtumaan saa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Tietä märkää kävelen,
sinua ajatellen,
hetkikin vielä niin murrun,
loppujen lopuksin saan omakseni surun,
vaikka ihastuminen mukavaa,
lopuksi se minut aina murtumaan saa.
Runoilija | Runon nimi | Luontipäivä | Kommentteja | Kategoria |
---|---|---|---|---|
PikkunenEnkeli | Ehkä | 30.12.2006 | 0 | Runo |
PikkunenEnkeli | Miten mukavaa | 30.11.2005 | 1 | Runo |
PikkunenEnkeli | Tuuli | 28.5.2005 | 3 | Runo |
PikkunenEnkeli | Toinen versio avaimista | 31.3.2005 | 2 | Runo |
PikkunenEnkeli | Komia | 22.3.2005 | 2 | Runo |
PikkunenEnkeli | My Life | 7.3.2005 | 4 | Runo |
PikkunenEnkeli | Avaimet | 4.3.2005 | 0 | Runo |
PikkunenEnkeli | Taas | 28.2.2005 | 0 | Runo |
PikkunenEnkeli | Sinäkin Brutukseni | 27.2.2005 | 2 | Runo |
PikkunenEnkeli | Dösäs | 15.2.2005 | 0 | Runo |
Käytämme evästeitä varmistaaksemme mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön.
Kommentit
Surullinen,mutta kaunis...