Kuuntelen pimeässä
hiljaisuuden hyminää,
kuvittelen kosketuksen,
piirrät sydäntä mun selkään.
Olen kumman levoton,
luulen pian jo aamu on
ja takanani piinavan pitkä
yö hillittömän lohduton.
Sisäilma tukahduttaa
lähden juoksemaan.
Pystyisinpä lujempaa
eteenpäin puskemaan.
Tämä tyhjä kolkko keho
taivastani rajoittaaa
ja häpeä tai syyllisyys.
Olen hiljaa, hiljempaa.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi