Paniikkihäiriö

Halu elää hiipuu
kun varjot sekoittuvat verkoiksi
niin vahvoiksi.

Ne puristavat keuhkoni pieneksi.
Yritän hengittää syvään
mutta hengitän kauhua
päässäni soi tuhat tuomiolaulua
yhtenä pauhuna.

Teen yhtä ja sanon toista,
enkä todellakaan muista
miksi, miten tai milloin,
tai onko tämä edes oikea kaista.

Yritin suunnitella ja järjestellä,
mutta jotakin on tapahtunut.
Minä pysähdyin eivätkä muut,
eikä maailma todellakan unohtanut.

Koko letka perässäni törmäili,
kasaitui päälleni,
ja minä yritän päästä takaisin.
Apua tarvitsisin,
mutta keneltä pyytäisin?

Se oli oma vikani,
tämä ketjukolari.
Minun aiheuttamaani,
joten ansaitsen haavani.