Tiede ja taide olivat uskomme,
arkkienkeleiltä toivat ne eläinoikeudet, tasa-arvon, anarkian
ja laittomat savukkeet.
Elimme uskomme sääntöjen mukaan,
vain me ja paratiisimme – miksi kaipaisimme ketään toista,
jos maailmassamme on vain me?
Elokuun viileys hiipi Annankadun paratiisiin,
ja päästi paholaisen sisään – kapitalismin.
Hän antoi käärmeen houkutella itsensä,
hylkäsi meidät, uskonsa ja unelmamme.
Paratiisia ei ollut koskaan olemassa,
se oli vain päiväuni, aurinkoinen niitty,
hän sanoi ja hävitti minut elämästään.
Nyt olen yksin paratiisissa,
porttien takaa kuuluu kuiskauksia:
"Me olimme täällä joskus",
"Se oli kaikki totta."
En kaipaa paratiisia,
jos en sitä sinun kanssasi jaa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit