Nimetön

Kesämekkosi ohuet olkaimet
Puolittain valuen alas vaaleita käsivarsiasi
Ja järveltä päin napakka tuulen henkäys
Tanssien hetken helmoissasi

Kuvittelin aina tuon näyn jotenkin kauniimmaksi
Loputtomaksi ihanuudeksi
Itsepintaisen hölmöksi
Söpöllä tavalla naurettavaksi unelmaksi

Oman päänsä sisällä läpi elämänsä masturboiden
Perspektiiviä sinäänsä

Eikä ole reilua tehdä taas niitä temppuja
Joilla saan meikkisi valumaan pitkin poskia
Vaikka estetiikan tajuni onkin absoluuttinen

Ja sinä olet kauneimmillasi silloin