Painan poskeni kaarnaa vasten
karhean lämpöisen männyn kylkeen
vankkumaton, suora runko
kohoilevan rintakehän alla
ei hievahda
raotan silmiäni hitaasti
niin kaunista, että se tekee kipeää
niin kaunista joka puolella!
en halua jättää puuta
aistin sitä kaikilla aisteillani,
kuuntelen hiljaisia kuiskauksia
riuhtaisen itseni irti
kaarnan kuvio poskellani
- tasapainon löytäneenä
jaksan elää
karhean lämpöisen männyn kylkeen
vankkumaton, suora runko
kohoilevan rintakehän alla
ei hievahda
raotan silmiäni hitaasti
niin kaunista, että se tekee kipeää
niin kaunista joka puolella!
en halua jättää puuta
aistin sitä kaikilla aisteillani,
kuuntelen hiljaisia kuiskauksia
riuhtaisen itseni irti
kaarnan kuvio poskellani
- tasapainon löytäneenä
jaksan elää
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit