Kotikirkossa

Runoilija RasmusNalle

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 24.1.2004
Viimeksi paikalla: 8.7.2016 19:51

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Isä nautiskelee lämmöstä ylälauteella pojan istuessa alempana.
Veden muuttaessa olomuotoaan nesteestä höyryksi kiukaan avulla isän iholle kihoaa hikipisaroita puhdistaen sekä sielua, että ruumista.
Poika leikkii viskomalla vettä omasta kiulustaan pienellä kauhallaan saunan oveen ja ihastelee haltioituneena veden valumista lasista pintaa pitkin.

Isän mieleen nousee oma kasvuikä ja sen kivut, pettymykset ja kolhut, mutta myös ilonhetket, ensimmäiset ihastukset ala-asteella ja muistot ajoista jolloin koko maailma oli edessä avoinna ja opittavaa huomattavasti enemmän kuin jo opittua.

Poika jatkaa vesileikkejään ja purskuttaa suustaan isän päälle vettä nauraen kovaan ääneen täyttäen saunan puhtaalla riemulla.

Oppia hyväksymään itsensä. Antamalla pojan tehdä omat virheensä ja valintansa hänet aina hyväksyen. Kaikesta huolimatta. Siinä elämänmittainen tehtävä.

Nyt ei murehdita huomista. Nyt ollaan tässä.

Nyt on hyvä.

Selite: 
Onkohan tämä edes runo? No, sydämestä se vuoti paperille joten päätin julkaista.
Kategoria: 
 

Kommentit

Hieno. Pidin tästä paljon.

Proosaa tai runoa mutta ihana katkelma elämästä ja isän pohdinnoista. Kauniisti kuvattu saunahetki ja tärkeää ajatusta. Hyvässä elämänmakuisuudessaan koskettava runo. Pidän.

Vahvaa läsnäoloa hyvänmielen runossasi, vaiko proosaa tää... Joka tapauksessa, Pidin.

 

Käyttäjän kaikki runot