Syksyn kultaiset lehdet,
tuulessa tanssivat muistot,
unta pilvien lomassa.
Muistot luovat lohtuaan,
kohta sataa lunta,
sametin pehmeää rauhaa.
Taas untani katsoin,
vihreitä niittyjä,
hetkiä hopeisia,
aikaa jolloin arki
tuoksui unelmille.
Niin lauluni tein,
virteni viritin,
kaihon, riemun
ja kaipauksen.
Jätin pois ahdistuksen,
varjot, ilkeät kielet
ja annoin elämän
heittää kuperkeikkaa.
Ota siis vastaan,
ole avoin
ja tunne taas
elämän nälkää.
tuulessa tanssivat muistot,
unta pilvien lomassa.
Muistot luovat lohtuaan,
kohta sataa lunta,
sametin pehmeää rauhaa.
Taas untani katsoin,
vihreitä niittyjä,
hetkiä hopeisia,
aikaa jolloin arki
tuoksui unelmille.
Niin lauluni tein,
virteni viritin,
kaihon, riemun
ja kaipauksen.
Jätin pois ahdistuksen,
varjot, ilkeät kielet
ja annoin elämän
heittää kuperkeikkaa.
Ota siis vastaan,
ole avoin
ja tunne taas
elämän nälkää.
Selite:
Varsinainen taide pläjäys. Voi kun vielä tietäisi itsekkin että mistä siinä on oikein kysymys, mutta toivottavasti optimismia sain mukaan ujutettua. Mukavaa syksyä.
cc
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut