turhuuden nimissä
tekemämme laulut
ja viisauden nimessä tehdyt esseet.
mitä ne kertovat meistä niille
jotka tietävät meidän huijaavan?
kaikkiahan me huijaamme, loppupeleissä.
huijaamme itseämmekin.
voi saatana.
huijaamme niin, että sokeudumme.
sokeudemme toisillemme
sokeudumme rakkaudelle
- ja lopulta olemme kaikki niin yksin
piirissä
ja selät vastakkain.
Selite:
30.12. 2005
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
näen tässä, mikä johtuu kenties syvästä antikristillisyydestäni, sana suurta uskonnollista hapatusta vastaan, mutta myös samalla näen tämän antiteesinä kaikelle mitä ihminen teke hurmospäissään ja kiihkon vallassa.
kuten edellinen kommentoija jo mainitsi loppu kulminoi runoa mukavasti. Säkeet ovat toisiinsa nähden tasapainossa ja soljuvat rauhassa, kuitenkin voimallisina aina viimmeiseen sanaan asti.
kiitos tästä runosta!