Kun katson ulos ikkunasta näen vesipisaroita. Pisarat ovat kuin asioita joita odotan. Lopulta kaikki se pisaroiden lailla maahan hajoaa.
Kun katson ulos ikkunasta näen auringon. Säteet tuovat mieleeni kaiken hyvän ja kauniin mitä olen nähnyt ja kokenut. Lopulta kaikki se säteen lailla häviää.
Kun katson ulos ikkunasta näen tähtitaivaan. Monet tähdet tuovat mieleeni kaikki onnelliset ihmiset ja yhteenkuuluvuuden. Lopulta kaikki se onni tähtien lailla sammuu.
Kun katson ulos ikkunasta näen vain pelkkää mustaa. Kaikki se mitä olen jo nähnyt on hajonnut, hävinnyt ja sammunut. Lopulta minäkin olen vain pelkkää mustaa.
Selite:
Tämä oli jälleen erään illan tuotos. Runo ei millään tavalla kuvaa omaa mielialaani. Ja oli muuten ensimmäinen runoni ilman loppusointuja.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kyllä. Joillekin ihmisille maailma näyttäytyy juuri tuollaisena ja ihmiseksi, joka ei koe noin, osaat käsittämättömän hienosti sen kuvailla.
Hieno on tämä!
näinhän se on. kaikki kaunis katoaa, kaikki hyvä loppuu aikanaan. liian monesti joutuu pettymään. mikään onni ei kestä ikuisesti.
-kokemuksen syvällä rintaäänellä :)
hyvä, koskettava runo.
Tässä tämä elämä lyhykäisyydessään on. Yksinkertaisimmassa muodossaan ja yrittää saada ihmisiä nauttimaan niistä pienistä hetkistä.
Kiitoksia, tämä on hieno runo.
hieno on minunkin mielestäni :)