Lapsena uskottiin prinsessa tarinoihin
ja onnellisiin
loppuihin. Äiti luki niitä, mutta ei
sen elämä kyllä ainakaan mikään prinsessa tarina
ollu.
Kyllä äidin elämä mulle opetti millasia ne miehet on.
Nyt jo tiedän, että mitä tehdä, kun sellanen tulee
vastaan ja koittaa vietellä mukaan.
Kyllä mä äidin elämästä opin. En mä
usko enää niihin hömppäsatuihin.
Äitikin aina sanoi, että hänkin on prinsessa,
mutta sitä prinssi rohkeaa ei vaan koskaan
ollu olemassa. Tai sitte se oli
jonkun muun prinssi.
Sen naapurin Marian prinssi.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Realistinen runo
mutta ei pessimistinen