Pian minua ei enää ole
ei sellaisena kuin muistat,
olen vain luiden kehystämä
ei mitään
Lasken kylkiluuni
ja hymyilen,
ne näkyvät tänäänkin
ja huomenna vielä paremmin
Minä tiedän
minkä vuoksi elän
ja minkä takia jonain päivänä
kuihdun ja kuolen pois
Suojele minua siltä,
mitä eniten tässä
maailmassa haluan
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Nälkäinen ja janoinen elämälle -
itseltään ilon kieltää
kärsimyksen kehonhallintana mieltää.
Surullinen.
Hyvin sanailtu, herkästi särkyvä, avunhuuto.
Jotenkin tämä minullekin toi mieleen kuvan anorektikosta. Toivoisin tosiaan varjelusta runominälle. Runona tämä on hieno.
...rakastan tätä.
Todella.
hmm.. Mitäs nyt oikeen arvais sanoo
vau! hämmensi, mutta hyvällä tavalla. Erityisesti nuo kolme viimeistä säettä saivat ajattelemaan.
Taitavia sanoja!
Minulle tämä aukesi anorektikon sanoina.. Ja siinä kontekstissa tämä on julman kaunis runo. Mitä muuta anorektikko haluaa kuin kuihtua pois? Ja siltä tässä pyydetään suojelemaan. Huikea teksti.
Huikeaa tekstiä, minua puhuttelivat nuo kolme viimeistä riviä, upeasti ilmaistu!