Ruusu

Tähtikirkkaina öinä oli paljon ajateltavaa.
Ajatella, ja hukkua tähtiin.
Olla hereillä
kun puoli valtakuntaa nukkuu,
kenties kaikki.
Sulkea silmät,
nähdä sydämellä.
Piirtää rajat,
avata portit.

Sinun jalanjälkesi oli painanut hiekan pehmeästi kasaan.
Siinä kuopat ja kohoumat.
Historian topografia.
Minä kokeilin astua siihen. 
(Niin pieni askel ihmiselle.)

Ruusu oli kaunis ja huumaava.
Nyt se kantoi hedelmää.
Katselin lasin läpi,
ja yritin nähdä sinut.

Sinua ei koskaan löydetty.
Oli vain tarina siitä kuinka katosit.
Minä pyöritteli lentomerkkiäsi käsissäni.
Tarvitsin jotain mistä pitää kiinni.