Silta

Hengitän vielä,
kun ilma on kylmää,
ja sinun sanasi hautautuneet
lumen alle.

Ikiroutakin sulaa,
kasaa vettä,
hiekkaa ja soraa.
Riipii kallioon uurteet,
joita sormeni tapailevat keväällä.

Soittaisin näitä nuotteja,
jos osaisin.

Luottamus vaatii kivisillan
jota ei vielä ole rakennettu.

Katsot vastarannalla veden pyörteisiin,
etkä muista mitä
olit tekemässä.

Odotan,
vielä,
että tarttuisit toimeen,
mutta nousuveden aikaan,
katson mielummin kuuta
ja silitän tähtiä.
Pettymystä
en jaksaisi kantaa.