Masennun, lamaannun.
-Ei tästä mitään tule.
-Mistä?
-Tästä minun elämästä.
-Miten niin?
- No kun haaveilen niin isosti,
että eksyn sinne sanojeni viereen. Sitten elämä tulee ja vetäisee märän rätin yllättäen naamalle, ja kopsahdan alas pilvilinnoistani, niin että kolisee. Huomaatko? Teen sitä taas! Kuvittelen, miltä kosketus tuntuisi, jos antaisin sille luvan ja vallan. Mihin kätesi viettelisi? Miten ujosti laskisit katseesi vai katsoisitko värähtämättä suoraan silmiin? Ja taas minä sukellan siihen tunteeseen. Irtaudun ja leijun. Ja kun todellisuus taas kutsuu, ymmärrän etten ole se sinun muusasi. Vaikka, voi!, millä vimmalla tahtoisinkaan olla!
-Kenelle sinä nyt puhut?
-Sinulle, taivaalle, iltaruskolle! Maahan viskatuille kyynelille ja toiveille.
Sinulle.
-Rauhoitu, hengitä.
-En pysty. Anna mun hyperventiloida!
Kaivan nyrkkini taskusta ja lyön seinää.
Väsyttää niin, että kelloni jätättää todellisuudesta.
-Ei tästä mitään tule.
-Mistä?
-Tästä minun elämästä.
-Miten niin?
- No kun haaveilen niin isosti,
että eksyn sinne sanojeni viereen. Sitten elämä tulee ja vetäisee märän rätin yllättäen naamalle, ja kopsahdan alas pilvilinnoistani, niin että kolisee. Huomaatko? Teen sitä taas! Kuvittelen, miltä kosketus tuntuisi, jos antaisin sille luvan ja vallan. Mihin kätesi viettelisi? Miten ujosti laskisit katseesi vai katsoisitko värähtämättä suoraan silmiin? Ja taas minä sukellan siihen tunteeseen. Irtaudun ja leijun. Ja kun todellisuus taas kutsuu, ymmärrän etten ole se sinun muusasi. Vaikka, voi!, millä vimmalla tahtoisinkaan olla!
-Kenelle sinä nyt puhut?
-Sinulle, taivaalle, iltaruskolle! Maahan viskatuille kyynelille ja toiveille.
Sinulle.
-Rauhoitu, hengitä.
-En pysty. Anna mun hyperventiloida!
Kaivan nyrkkini taskusta ja lyön seinää.
Väsyttää niin, että kelloni jätättää todellisuudesta.
Selite:
https://m.youtube.com/watch?v=Cwhve95NU-A
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
hieno runo!
Sivut