kyyneleet takertuvat hiuksiini,
sinä odotat ja odotat,
ne ehtivät kuivua kasvoilleni,
en voi hymyillä,
maailmani pysähtynyt muttei ajaton,
kasvot kuin kuolleella,
jäätävänkylmällä ihollani,
ajatukseni kuin sumua kaaoksen keskellä.
syanidi kuin morfiinia tähän,
tikattuun surumieliseen hymyyn.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| maiko | Nimetön | 13.5.2012 | 0 | Runo |
| maiko | Nimetön | 3.6.2010 | 1 | Runo |
| maiko | lasikattojen välissä | 9.1.2010 | 0 | Runo |
| maiko | Nimetön | 9.1.2010 | 0 | Runo |
| maiko | surumielinen hymy | 19.12.2009 | 1 | Runo |
| maiko | Nimetön | 19.12.2009 | 1 | Runo |
| maiko | Nimetön | 27.7.2009 | 0 | Runo |
| maiko | en uskonut koskaan ihmisiin | 19.7.2009 | 0 | Runo |
| maiko | Nimetön | 6.7.2009 | 0 | Runo |
| maiko | Nimetön | 25.6.2009 | 0 | Runo |
Kommentit
tämä osui. kipeää mutta todellisuus on toisinaan. "sinä odotat ja odotat" -- miksei hän pyyhi kyyneleitä? miksei hän tee mitään. ja mielenkiintoinen ristiriita: "en voi hymyillä" mutta kuitenkin kasvoilla on surumielinen hymy. hmm. ehkä sitä yrittää vain miellyttää muita hymyillen vaikkei oikeasti tunnu siltä..