Peli rakkauden

Oon edessäs irvaileva jokeri,
elämä kanssas kuin pokeri.

Kädessä mulla enää yksi ässä,
pelaisinko pelissä sen tässä.

Jos kortin tän pöytään lyön,
teenkö itselleni huonon työn.

Ehkä tän pelin voitan,
ehkä vain aikaa pelata koitan.

Toisessa kädessä kunkku,
pöydällä väljähtynyt punkku.

Juoman heitän huiviin,
tää peli imee mut kuiviin.

”Kaikki tai ei mitään” mä sanon,
sä viet multa elämän janon.

Näytän sulle mun joka korttii,
toivon niiden olevan voittavaa sorttii.

Ei ne sua vastaan riitä,
et voitostas edes kiitä.

Syrjään laitat tämän jätkän,
ulos astelen käärien sätkän.

Käyn pois elämäsi pelistä,
ulkona en välitä edes jäisestä kelistä.

Mut enää sekoita et mun pakkaa,
siks en susta enää paskaakaan nakkaa.

Huudan sulle vielä kiitoksen ja hein,
mietin kenties sittenkin voiton vein.