Yöllisiä painajaisia

Välillä valveen ja unen
Kuulen sen.
Hennon kuiskauksen
Sanan hiljaisen.
Tunnus rakkauden.
"Rakas"

Annat käteeni kosketuksen
Hipaisun kovin varoen.
Elkeet halauksen.
Melkein äänettömästi kysyen.
"Saanko pidellä sinua?"

Huokaat rauhoittuen
Löytäen pois reitiltä painajaisten.
Vaipuen tuttuun ja turvalliseen
Haaveeseen, vielä mutisten.
"Minä rakastan sinua"

Huomaan kasvoillasi vihdoin sen
Hymyn onnellisen.
Näin on hyvä olla, kainalossa aarteen.
Rakkaimman.