Toinen maailma

En laita valoja päälle.
Laitan veden valumaan.
Ylpeyteni rippeet hiipuvat pimeyteen.
Pisarat valuvat ihollani,
kuin pesisivät kylmän kuoreni pois.
Pidinkö enemmän siitä että valot olivat päällä?
Kuin sieluni irrallaan.
Se repii minua mukanaan.
Kuin villi peto se haluaa seikkailuun,
vaatii minulta tekoja.
Repii minut tyynen meren rantaan,
kaukaisten vuorten huipuille.
Se kertoo kuinka kaunista on rakastaa,
kuinka tuuli voikaan suudella,
kuin elämäsi rakkaus.
Samanlailla täyttää sinut elämällä.
Kuinka vasta leikattu ruoho tuoksuu
kilpaillen hiuksiesi kanssa.
Se kertoo elämän hyvyydestä.
Se liiankin viiltävästi tarinoi siitä, mikä on pielessä.
Ymmärrän kaiken,
se saa veden maistumaan suolaiselta.
Käännän kraanaa käsituntumalla.
Pisaroiden ääni kaakeleille on,
kuin särkyvät unelmat.
Valokytkimen kääntö,
kuin hengen kuolema.