Oli minulla kaunis lapsuus kerran,
se kesti hetken, ihan piirun verran.
En osannut siitä silloin nauttia lainkaan,
miten upeat eväät silti siitä sainkaan.
Oli kiire kasvaa, olla suuri,
olla vapaa ja huoleton,
tässä ja juuri!
Miksi kiire oli minulla silloin kasvaa,
miksi lapsuutta en halunnut elää,
en jaksaa.
Ei aikuisena ole niin helppo olla,
voimavarani on nytkin lähes nolla.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ai kun ollakin voisi,lapsonen pienoinen vailla huolia ja murheita..mutta mutta..onhan aikuisena kuiteskin joskus kivaa:)
Niimpä.. vaikka nuori vielä olenkin.. silti tuntuu mitä vanhemmaksi tuleen sitä vähemmän haluaisin vanheta..
Nätti puhutteleva runo.Mut itse uskon että kannattaisi ollalapsi syntymästä kuolemaan leikkejä hiukka muuttaa vaan.
Hyvä runo.
Aikuinen on vahva jos niin itse päätää.
Kirjoitat hienosti. Niin se vaan on että elämän arvokkaat asiat ymmärtää usein vasta kun ne ovat jo mennyttä.
Joskus lapsuus loppuu vasten tahtoa. Ainakin sinulla on elämänkokemuksen aarteita lapsillesi.
hieno runo, ei sun lapsuus hukkaan oo mennyt koska oot noin hyvät eväät elämääsi siitä saanut, voimahali sinulle
Tälläistähän se ihmisen elämä on,
aina eilistä kaivaten.
Ehkä jo huomisessa eläen.
Koskaan tässä ja nyt, sen hetkistä nauttien.
Kyllä se toisinaan siipi maassa retkottaa. Ystävistä saamme voimavaroja ankeisiin arkipäiviin.
sama tunne...rahikaisella, kuten sanotaan. Lapsuus on lyhyt.
Monesti sitä tavottelee aidan takana olevaa vihreämpää ruohoa...
hienosti riimiin runoiltu, koko elämänhän se lapsuus mukana kulkee, hienoa että sulla on hyviä muistoja, aikuisuus on joskus tosi vaikeeta, mutta muista että vaikean jakson jälkeen tulee aina helpompi
Kivaa joskus kysyä,mut ei ole vastausta.Kunpa tietäisi miksi?
Tuttua,elämää...välillä raskasta...mut kaunista elettyä ja tulevaa:)
Elämä on ylä ja alamäkeä.
Aikuisenakin tulee vielä hyviä hetkiä. Ajallaan .
Aihetta annoit ajatukseen.
Tunnen täysin samoin. Voimavart ovat nollilla ja silti pitäisi tehdä ja toimia.
Mä en kans tajua miksi lapsilla on kiire aikuistua. Ensin 15 v. sitten 18 v. ja koko ajan jotain muuta kuin mitä on juuri sillä hetkellä.
voimia toivon...jaksamista...runosi sai mietteisiin...
Hyvä runo ja moni voi ajatella juuri tollein, miten runossasi on ( ja kiitos arvostelusta )
Saatetaanhan me kasvaa,mutta pidä kiinni sisäisestä lapsestasi!!!!
Se auttaa läpi vaikeiden aikojen,ohi karikkojen.
Aikuiseksi ei kannata tulla,vanhemmaksi kyllä!