Metsän käsky

Runoilija surusuklaa

nainen
Julkaistu:
7
Liittynyt: 10.11.2017
Viimeksi paikalla: 7.12.2024 22:28

Asuinpaikka: Helsinki
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
9.1.1996

 
Juokse!

Hengästyn ajatuksesi kulusta, 
olen laukkaavaa virtaa vastaan
Huudan metsään ja se huutaa
takaisin, lapseni, pakene tätä
hullua maailmaa! 

Olemme pysähtyneet rantaan, 
varpaani hipovat veden rajaa

Katso, minä elän! 

Kotkat kirkuvat korvissani sikermää, 
minä teen pakomatkaa maailman ääriin
Hiukseni halkovat pilviä ja sinun
pramea naurusi kaikuu puroissa
Saatana soittaa viulua sammalella
ja enkelit heittävät kiviä lampeen

Olen vapaa! 

Vain minä ja kaukaisuus käsikkäin
Seisomme Himalajan huipuilla, 
kuin kuninkaat

Heittäydy! 

Kun olet vielä nuori ja hurja, 
ja niin viiltävän kaunis
 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Hienoa maalailua
Kiitokset :) 
Upeita käskyjä, metsäkin pystyy ikäänkuin huutamaan!
Täytyy vain kuunnella tarkasti :) kiitos! 
Hengästyttävän elämänjanoinen runo, pidän!
Kiitos! 
 

Käyttäjän kaikki runot