Yhteinen polkumme loppui,
se kauan odotutti,
tietäen päivä päivältä,
ei tästä mitään
tuu.
Päivä päivemmältä näytän
Sinulle,kuinka onnellinen
olen ilman Sinua.
Nyt ymmärrän,että
näin piti käydäkin.
Näin minun piti
saada siipeni takaisin.
Pystyn jälleen hengittämään-
omaa suloista ilmaani.
Pystyn jälleen katsomaan
ihmisten kauniisiin silmiin.
Pystyn jälleen elämään
omaa ihanaa elämääni.
Ei siellä ole
tilaa enää koskaan
Sinulle ja Minulle.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
erittäin hyvä runo...joskus kans tuntunut samanlaiselta että parempi ois ilman toisiamme. toi muistoja mieleen!! pidin tosi paljon =)