ratapihan valojen hennot juovat
pakkasyön tummalla taivaalla
näkyvät vain polun pimeimmältä kohdalta
hengitys tarttuu silmäripsiin
sormenpäät lakanneet olemasta
alahuulesta verenmaku
muisto kellarin ovesta
ei kestä pakkasia
pakkasyön tummalla taivaalla
näkyvät vain polun pimeimmältä kohdalta
hengitys tarttuu silmäripsiin
sormenpäät lakanneet olemasta
alahuulesta verenmaku
muisto kellarin ovesta
ei kestä pakkasia
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit