Puhumattomuus ja piilotetut tunteet

Etkö ymmärtänyt,
että olisi pitänyt voida sanoa miltä tuntuu?
Oksensin ajatukseni paperille ja
kadotin itseni mielikuvitusmaailmaan

Etkö kestänyt edes kyyneleitä,
kun piti suuttua niin paljon?
Pelkkää vettä

Tiedätkö miten hienoa oli itkeä yksinään?
Kun olisin tarvinnut läsnäoloasi kaikista eniten...

Ainiin, unohdin,
eihän minulla mitään väliä ollut,
kun olin mielestäsi vain täynnä vikoja

Tiedätkö miltä tuntuu aina varmistella,
etteivät ihmiset suutu itkemisestä?

No et taatusti tiedä

Tuskinpa tiedät sitäkään,
miltä tuntuu olla seurassasi ja odottaa seuraavaa loukkausta,
jonka päästät suustasi

Lähteä pois,
kun itku meinaa tulla...

Pysy poissa elämästäni,
enhän minäkään ollut sinulle olemassa...