Pohjantähden alla,
kylmän maan syleilyssä,
taivaan tuulten hyväilyssä.
Yli synkän virran,
ohi terälehtensä pudottaneiden neliapiloiden.
Pitkin kuollutta peltoa raahustaa,
väritön taivas viittanaan.
Tuskansa huutaa myrskyävään metsään,
kyynel sekoittuu punaiseen.
Kulkija katsoo eteenpäin,
eikä horisonttia näe.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Lotta | VIERAILU | 15.10.2010 | 9 | Runo |
| Lotta | KASVUN PAIKKA | 4.4.2009 | 10 | Runo |
| Lotta | VANKI | 3.9.2007 | 11 | Runo |
| Lotta | PÄIVÄN TUNNE | 19.8.2007 | 4 | Runo |
| Lotta | LOPPU | 8.2.2007 | 11 | Runo |
| Lotta | ELÄMÄN YKSINKERTAISUUS | 15.10.2006 | 7 | Runo |
| Lotta | TUNTEMATON ELÄMÄN VIRTA | 16.9.2006 | 8 | Runo |
| Lotta | RAJAMAILLA | 9.9.2006 | 6 | Runo |
| Lotta | HOLISTI | 1.5.2006 | 7 | Runo |
| Lotta | SULJETTU RAKKAUSTARINA | 12.12.2005 | 13 | Runo |
Kommentit
Niin tämä, kuin muutkin runosi joita tässä lueskelin, kolahtaa kyllä aika kympillä niin sanotusti minnuun..
Upeasti kirjoittelet ja käytät sanoja. Erilaisia, persoonallisia, hienoja!:)
Upeita kielikuvia aivan mahtavan hienossa runossasi.
Kaunista, upea sanoittelu! Kiitos myöskin arvostelustasi.
Taakka painaa... vaan ei syksyn tuomat kanna harteillaan. Katsellaan eteenpäin. Upea runo.
Edessäpäin on tulevaisuus. Hieno runo, ei mitään pintaliitoa.
Herkkä ihana runosi kosketti minua :)