on oleva rauhaisin kuukausiin
kauan, ystäväni, mietin sanamuotoa
liian kauan
turhaankin
sinä jota olin odottanut pitkään
olit vain
niin, anteeksi,
vain päähänpisto
en halunnut loukata, taisin silti
uskothan, en halunnut
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| helle | vain minä | 28.7.2012 | 3 | Runo |
| helle | kaipaus | 18.7.2011 | 0 | Runo |
| helle | äidin tuntoja | 6.4.2011 | 0 | Runo |
| helle | Nimetön | 27.2.2011 | 18 | Runo |
| helle | ahdistus | 20.1.2011 | 0 | Runo |
| helle | aamuyön tunteja | 20.1.2011 | 0 | Runo |
| helle | Tämä yö | 26.10.2010 | 10 | Runo |
| helle | jos | 20.11.2009 | 0 | Runo |
| helle | minä | 20.11.2009 | 0 | Runo |
| helle | ikkunassa | 7.6.2009 | 31 | Runo |
Kommentit
Tykkäsin tästä.
hienosti kirjoitat kyseisestä tunteesta. pidän kovasti :)
Hyvin kuvattu... jossain vaiheessa asiat on otettava puheeksi, mitä pikemmin sitä parempi, vaikka haparoivinkin sanoin... muuten sisin ei saa rauhaa. Päähänpisto on kipeä sana. Mutta kaikesta oppii. Etenemään varovaisemmin, harkitummin?
Hieno runo :)) Tykkäsin :))
Elämä on välillä mysteeri...
Tykkäsin tästä.
hienosti kirjoitat kyseisestä tunteesta. pidän kovasti :)
Hyvin kuvattu... jossain vaiheessa asiat on otettava puheeksi, mitä pikemmin sitä parempi, vaikka haparoivinkin sanoin... muuten sisin ei saa rauhaa. Päähänpisto on kipeä sana. Mutta kaikesta oppii. Etenemään varovaisemmin, harkitummin?
Hieno runo :)) Tykkäsin :))
Elämä on välillä mysteeri...