Tänään hän nukkui pois,
kasvoillaan kalman kaunis valkeus.
Hiipuivat sanat viimeiset
huulilleen sinetiksi.
Lepattaa suruliput saloissa tuhansissa.
Lepää sydämesi suojassa unien unholassa.
Takaa raskaiden suruvirsien
vielä jaksamme etsiä jokaisen
elämänohjeesi ja rakkauden.
Silmämme kyyneleiset kyllä löytävät
tuon linnun pohjoisen, kauneimman
lentävän Kalevankankaalta
ikuiseen valkeuteen.
Lasketaan lepoon Sydän kultaisin,
suojaan isänmaahan, jota rakastit.
Muistot ja pyyteetön rakkautesi
elämänviisautena meissä jokaisessa
jatkakoon matkaa.
Kiitos Orvokki,
siitä sydänten kodista, johon meillä kaikilla oli avain
ja johon oli aina tilaa tulla.
Selite:
Kaivaten.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Niin lämpimästi ja surun keskellä
olet kirjoittanut herkän
saattorunon...
Kosketti syvältä kaunis kaunis runosi. Silmiä pyyhkien, teit lämpöisen ja ihmisennäköisen runon rakkaasta lähimmäisestä. Osanottoni.
Kaunis ja lämminhenkinen runo, surullisesta aiheesta.
Kuin kanteleen kielet soi runosi. Komea muistokirjoitus.
Voi, miten surullisen kaunis runo, joka ei todellakaan jätä lukijaansa kylmäksi! Upea kunnianosoitus ja muistoruno hänelle!
Elämä on juhlaa ja kuolemista. Joillekin tämä viikonloppu on iloa ja onnea, täynnään saavutettuja asioita. Ehkä kirjoittamasi surun keskellä kasvaa yhden "saavutuksen" kukka. Jos elämä on ollu kaunis ja antoisa (kuten kirjoituksestasi on hyvä päätellä) ~on täältä poismeno yksi saavutettu ovi sielun matkalla.
Tänne jäävät kantavat sisimmässään surua, joka huuhdellaan kyynelehtien.
Herkistävää tekstiä luettavaksi juuri nyt. Tässä on paljon tunteita mukana. Onnitteluni myös Viikon runoilijalle!
koskettava ,kaunis surusi on saanut siivet
jotka kantaa
Itkettävän kaunis runo...... Paljon onnea viikon runoilijalle!
Todella kaunis ja pois mennytä rakastava runo. Itse tulkitsen, että tämä runo kertoo äidin pois menosta ja on omistettu äidille.
Kaunis muistoruno.
kyyneliin kosketti tunteikas, rakkautta ja lämpöä henkivä runosi rakkaalle ihmiselle joka on poistunut valoon johon meistä jokainen aikanaan lähtee... upea runo
Niin lämpimästi ja surun keskellä
olet kirjoittanut herkän
saattorunon...
Kosketti syvältä kaunis kaunis runosi. Silmiä pyyhkien, teit lämpöisen ja ihmisennäköisen runon rakkaasta lähimmäisestä. Osanottoni.
Kaunis ja lämminhenkinen runo, surullisesta aiheesta.
Kuin kanteleen kielet soi runosi. Komea muistokirjoitus.
Voi, miten surullisen kaunis runo, joka ei todellakaan jätä lukijaansa kylmäksi! Upea kunnianosoitus ja muistoruno hänelle!
Elämä on juhlaa ja kuolemista. Joillekin tämä viikonloppu on iloa ja onnea, täynnään saavutettuja asioita. Ehkä kirjoittamasi surun keskellä kasvaa yhden "saavutuksen" kukka. Jos elämä on ollu kaunis ja antoisa (kuten kirjoituksestasi on hyvä päätellä) ~on täältä poismeno yksi saavutettu ovi sielun matkalla.
Tänne jäävät kantavat sisimmässään surua, joka huuhdellaan kyynelehtien.
Herkistävää tekstiä luettavaksi juuri nyt. Tässä on paljon tunteita mukana. Onnitteluni myös Viikon runoilijalle!
koskettava ,kaunis surusi on saanut siivet
jotka kantaa
Itkettävän kaunis runo...... Paljon onnea viikon runoilijalle!
Todella kaunis ja pois mennytä rakastava runo. Itse tulkitsen, että tämä runo kertoo äidin pois menosta ja on omistettu äidille.
Kaunis muistoruno.
kyyneliin kosketti tunteikas, rakkautta ja lämpöä henkivä runosi rakkaalle ihmiselle joka on poistunut valoon johon meistä jokainen aikanaan lähtee... upea runo