Ehkä otan ja kosketan kitaraa
tai tartun kynään ja kirjoitan
ei merkkaa mitään
kun sielun päästän vapauteen.
Kuunteletko aikaa
olen ilmaa, jota voit hengittää
voin olla musiikki, joka sydämissä soi
tai tuska paljon syvemmällä
tai voin vain olla, olla vaan
ja rakastaa hiljaisuutta, elämää.
Ehkä olla enkeli
sinun enkelisi päällä maan
tai elää vain hetken
itsellein.
Ehkä voin vain olla.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Eija Kristiina | Joskus | 25.10.2010 | 5 | Runo |
| Eija Kristiina | Nimetön | 29.1.2010 | 11 | Runo |
| Eija Kristiina | Nimetön | 26.9.2009 | 0 | Runo |
| Eija Kristiina | Kun sanat ei riitä | 19.9.2009 | 5 | Runo |
| Eija Kristiina | Kauas katosi anteeksi | 5.9.2009 | 0 | Runo |
| Eija Kristiina | Hän oli Orvokeista kaunein | 29.5.2009 | 24 | Runo |
| Eija Kristiina | Nimetön | 26.5.2009 | 2 | Runo |
| Eija Kristiina | Eivät koskaan välittäneet | 17.4.2009 | 6 | Runo |
| Eija Kristiina | Ehkä voin vain olla | 12.4.2009 | 1 | Runo |
| Eija Kristiina | Joskus yksinäisyys | 3.2.2009 | 16 | Runo |
Kommentit
Runossasi sitä värinää joka saa lukijankin sydämen soimaan! Niin kaunista, lähes eteeristä.