Pimeys aikaa syö, yö.
Kipu herättää,
kerää kokoon ja hajoittaa,
säröiksi maailmaani jakaa.
Sinä,
nukut kuin vain nukkua voi
ihminen jonka sydän on kevyt,
omatunto puhdas
ja rakkaus kirkas, syvä kuin valtameret.
Valvon ja hengitystäsikin palvon.
Tätäkö se on, se suuri, suurin rakkaus?
Kipu herättää,
kerää kokoon ja hajoittaa,
säröiksi maailmaani jakaa.
Sinä,
nukut kuin vain nukkua voi
ihminen jonka sydän on kevyt,
omatunto puhdas
ja rakkaus kirkas, syvä kuin valtameret.
Valvon ja hengitystäsikin palvon.
Tätäkö se on, se suuri, suurin rakkaus?
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut