Joskus sateisina syyspäivinä
olin yksinäinen majakka
jolla ei olut enää edes vartijaa
... välkkyvä valo vain.
Eräänä yönä
sinä.
Ankkuroit sydämesi
tämän uloimman luodon kivikkoon,
nousit kaikki askelmat
ja syleilit valoa.
Yksinäisyyteni sammui,
tuli aamu, syntyi elämä.
olin yksinäinen majakka
jolla ei olut enää edes vartijaa
... välkkyvä valo vain.
Eräänä yönä
sinä.
Ankkuroit sydämesi
tämän uloimman luodon kivikkoon,
nousit kaikki askelmat
ja syleilit valoa.
Yksinäisyyteni sammui,
tuli aamu, syntyi elämä.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut