Ja niin minä rakastan sinua kevättä kuiskivina aamuinaan. Sinua elämä jota kutsun syliini näyttämään minulle lempeät värisi. Unestaan heräilevinä viattomina suloisen ujoinakin katseinaan. Nähdä sinun valosi ja olla hetkisen silmistäsi tuikkiva rakkaus. Koruton on silloin ajatukseni kun minä pelkään sinun katoavan minusta. Kuulaat ja hauraat unelmani joille olen antanut nöyränä sieluni.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi