sinä ja minä,
meissä soi iän ja ajan laulu
minä keimailen tuulelle
ja hukun nauruun
sinun huulet, minun janossani
arvaavat jokaisen vastauksen
sidon vastauksista nyytin
muistoksi huomiselle
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kirjoitan elämästä, niin omasta kuin ihmisestä ja ihmisistä, arjen historiasta nykyisyyteen.
En ole käytettävissä runoilijaäänestyksiin.
sinä ja minä,
meissä soi iän ja ajan laulu
minä keimailen tuulelle
ja hukun nauruun
sinun huulet, minun janossani
arvaavat jokaisen vastauksen
sidon vastauksista nyytin
muistoksi huomiselle
Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä![]() |
Kommentteja | Kategoria |
---|---|---|---|---|
myrskyjen lasimaalauksia | 01.09.2011 am 07.00 | 1.9.2011 | 15 | Runo |
myrskyjen lasimaalauksia | kahdeskymmeneskuudes | 27.8.2011 | 9 | Runo |
myrskyjen lasimaalauksia | Nimetön | 25.8.2011 | 3 | Runo |
myrskyjen lasimaalauksia | Nimetön | 20.8.2011 | 9 | Runo |
myrskyjen lasimaalauksia | tarjosit lasillisen viiniä | 11.8.2011 | 4 | Runo |
myrskyjen lasimaalauksia | kuuntelen sinua | 2.7.2011 | 7 | Runo |
myrskyjen lasimaalauksia | naisen rauha | 14.6.2011 | 6 | Runo |
myrskyjen lasimaalauksia | yön ikkunassa | 25.5.2011 | 12 | Runo |
myrskyjen lasimaalauksia | kesäilmassa | 17.5.2011 | 8 | Runo |
myrskyjen lasimaalauksia | Nimetön | 10.4.2011 | 5 | Runo |
Kommentit
Herkänkaunis runo.
hyvä..;)
Ihana.
Etenkin tuo lopetus on ihastuttava.
Upea, kaunis ja herkkä runo. Pidän tästä. Jotain mystistä
Tässä on vaan kaikki niin suloisessa sopusoinnussa, ei voi kuin pitää.
Rakkausruno jossa mielenkiintoista symboliikkaa ja kontrastia. Kahden persoonan suhteessa ilmenevä ihmisyys - omaa ajallisuuttaan ja kokemustensa kaarta kantavat sinä ja minä - kasvavat seuraavassa kappaleessa hersyvään, lähes vallatomaan elämäniloon joka sinällään saattaisi kuvata luontokokemusta: "minä keimailen tuulelle ja hukun nauruun" (itse koen jotain tämän tapaista syksyisen, pauhaavan meren pärskyessä naamalle). Seuraava kappale on vahvaa, eroottistakin virettä sisältävää rakkausrunoa - minä ja sinä, kaksi persoonaa, läsnä toisilleen - ja sen jälkeen taas omaa yksilöllisyyttä, siihen liittyvää pohdiskelua, hahmottamista herkästi kuvaava "sidon vastauksista nyytin". Pieni runo jonka kontrastit tukevat toisiaan luoden kuvan voimakkaasta, jäljen jättävästä kokemuksesta (ja sen kaipauksesta) sekä merkityksestä yksilöllisyydelle.
Ajatus runossasi
aivan suurenmoinen
pidin paljon
Tuli täydellinen tunnelma runosi yhdistettynä metsatöllin musiikkiin. kiitos tästä :)