Joutilaiden avaruudessa

Runoilija Sistina

nainen

Julkaistu:

Liittynyt: 25.9.2009

Viimeksi paikalla: 4.2.2021 21:47

Asuinpaikka: -

Sähköposti:

Syntymäpäivä:

Lähetä viesti

Estä käyttäjä

Tallenna suosikkeihin

Suosittele

Tyhjensin mieleni sinusta,
ajasta ja huomisesta
liidellessäni joutilaiden avaruudessa
painovoiman vetäessä kovempaa
kohti maan pintaa.

Putoanko pehmeästi alas
vai törmäänkö kivimuuriin;
siihen jonka taakse
on kiellettyä mennä?
Vai odotatko siellä ja
ojennat minulle avaimen?
Sen avaimen, jolla portti
toiselle puolen avataan.

oletus

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Kommentit

2.3.2018 23:37 Heinikoivu

Pidän tuosta ilmaisusta joutilaiden avaruudessa. Tuntuu niin ihanalta lillua siellä. Jäin miettimään, kannattaako sieltä tulla pois, mutta maailma kutsuu. Maailmalla on omat haasteensa ja se tekee elämästä mielenkiintoista. Näitä jäin pohtimaan ja omia haasteitani. Ajattelemisen aihetta antava runo ja siksi hyvä.

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

5.3.2018 17:19 Sistina

Kaunis kiitos sanoistasi :)

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija	Runon nimi	Luontipäivä	Kommentteja	Kategoria
Sistina	Varjo	24.4.2019	2	Runo
Sistina	Vauhtisokeat	30.5.2018	1	Runo
Sistina	Joutilaiden avaruudessa	1.3.2018	2	Runo
Sistina	Yksin - taas	27.5.2017	1	Runo
Sistina	Menninkäisen polku	20.5.2017	3	Runo
Sistina	Höyhen	13.4.2017	2	Runo
Sistina	Harmaat linnut	4.4.2017	2	Runo
Sistina	Aamu huurteinen	19.10.2016	1	Runo
Sistina	Ihon alle	29.9.2016	1	Runo
Sistina	Kurkistus	22.9.2016	1	Runo