Kylmä
Sade
ne ovat puistattavat
kananliha on ensireaktio.
Missä on valo?
Mutta on ihanaa palata kotiin
jossa kaikella paikkansa
- en muistanutkaan miten kekoat vaatteesi
makkarin ainoaan tuoliin.
Juomme kraanasta vettä.
Menemme hirvareita uhmaten metsään
siellä on uusia polkuja
mutta sama tuoksu kuin ennenkin.
Siellä toisessa maassa oli hyvä olla.
Täällä on hyvä olla.
Haluaisin vielä kokeilla Avaruuden kanssasi.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Koskettavan herkkä kuvaus kotiinpaluun tunnelmista.
Jotain Niin Hienoa runossa.
Tykkäsin kovasti.
Ihanan levollinen runo. Tästä jäi hyvä mieli. Maailman suloisin on tuo loppu: "Haluaisin vielä kokeilla Avaruuden kanssasi." Minulla on yksi poika jolle noin tahtoisin sanoa.
Hienoa, suoraa ja rehellistä runoutta.
Pidän paljon.
realismia eli hyvä pidän
Niin eläväisesti kuvaat kotiinpaluuta reissun jälkeen, että lukija voi täysin aistia tuon saman. Niin tutuilta tuntuvat myös tuoksut ja muisto siitä miltä maistuu raanavesi. Uniikki runo.
Aivan ihana... tulee vahvasti kotipaikka mieleen, herättää tunteita! Suosikkeihin pääsee.
Tunnetta - kananlihalle - hieno runo!