Jerez de la Frontera!
Jo tuo kaupungin nimi tanssii
kuin hevoset siellä.
Kerran ne olivat villejä
itsenäisiä
oman tiensä kulkijoita
vaan nyt
pareittain
astelevat areenalla
täysin toisiinsa sulautuneina.
Me kaksi
rakastavaiset
huokailemme katsomossa:
"noiden hevostenkin täytyy rakastaa toisiaan".
Täysin sanattomina
elämän ihmeellisyydestä
lähdemme sherrybodegaan.
Nostamme maljat
rakkaudelle
ja sille, että
villinkin voi kesyttää.
Selite:
Jatkoa runolle "Villit hevoset". Mitenköhän tarina jatkuu..??
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Voin sieluni silmin nähdä nämä rakastavat hevoset niin elävä kuvaus runosi on.
ooooOOooooih, tähän haluaisin sanoa paljon ja huomaan etten osaa sanoa enää mitään.
Niin suuret tunteet minussa välillä ilmenee.
Ooij, miten on kaunista.
Jerez de la Frontera, oli saatava kirjoittaa tuo: niin kauniisti maistuu ;)
harmonisen hillittyä kerrontaa kuitenkin pidin paljon
Kiehtova kuvaus
kuin "matkakuvia" voi
lukijanakin nähdä
mielikuvissaan.