kotioven pikkurappusilla
yhtäkkiä siihen liukastuin.
kipeästi kovaan kolahti
palasiksihan se meni
ehkä hämmenyskivun jälkeen
suutuspäissään mieli tekee
melkein talloa sirpaleetkin.
ei tätä kauneinta sentään
varovainen ylösnostoliike
ja nopeaa kotiin kantamista,
ettei se vaan sula tai säry.
kylmään lasivitriiniin vaan
nyt kelpaa vähän ihastella,
vaikka itseäänkin peilata.
ylpeän suukko huurulasiin
eipä ole muilla vastaavaa
upealtahan se tietenkin näyttää,
vaikka asunto kylmeneekin.
olikohan tämä kannattavuutta?
hytisevä nurkkakäpertyminen
kun on viimein täyskohmeessa,
täytyy saada lämpölisäännystä.
vitriini auki ja jäätyvä kyynel
viimeinen, lämmin syleily
liikkumattomana sen tietää;
kokemuksella on hintansa.
se oli todella kaunista
niin kauan kun sitä kesti
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tässä runmossa käytät mielenkiintoisia sanoja kuin: täyskohmeressa, nurkkakäpertyminen, hämmennyskipu... hieno ja todellakin aika haikea runo. :)
Tämä on erittäin kaunis ja tuntui siltä, että tällä olisi todellisuuspohjaa. Aidontuntuinen. Minä pidän tästä, tämä tuo mieleen monia asioita. Etenkin toi viimeinen säkeistö tuo sydäntä kalvavan ikävän ja kaipauksen esiin. Kaikella on hintansa.
tässä oli sitä jotakin. kokemuksilla on hintansa joskus yhden kokemuksen takia saattaa kuolla jopa puoli elämää..
Wau, tää on kaunista!
Kyllä tämä on sanataidetta parhaimmillaan.
Kirjoitat aivan loistavasti! Pidän erityisesti noista pitkistä sanoista, mainiota omalaatuisuutta!! Hienoa, hienoa. :)
Sivut