Humanism

Ihminen,
pahuudessaan hyvä, hyvyydessään paha.
Alati taipuvainen
pitämään itseään parhaista
parhaimpana.

Ihminen,
aatteissaan jalo, jaloissaan aatteet polkee.
Ikuisesti olevainen,
olennaisen unohtaen.

Ihminen,
kädellisten kuningas, kuninkaitten käsissä.
Ahertaa ja ahkeroi,
tekee työtä,
unelmoi.
Odottaen elämäänsä,
sitä joka alkaa joskus.

Lapsonen, ihminen,
leikkii, laulaa, touhuilee,
nauttii, elää, iloitsee.
Paras hetki, tässä ja nyt,
lienee kohta väsynyt.

Ihminen,
aikojen eilisten,
pettyneenä katselee.
Miksi aika kulkenut
taakseen yhä katselee.
Mitä jäi se odottamaan,
minuako kaipaamaan?