Sydämeni ääntä kuunnellen,
sinua muistellen nukahdan.
Näen unta,
siinä olet sinä ja minä,
vain me kaksi.
Käsikädessä rannalla kävelemässä.
Ilma väreilee,
vesi liplattaa.
Yht´äkkiä havahdun
- se olikin vain unta.
Kuinka haluaisinkaan sen olevan totta.
Mutta eihän se edes voisi olla,
olethan paljon minua vanhempi,
silti rakastan sinua aina vain enemmän.
Toivottavasti huomaat sen joskus.
sinua muistellen nukahdan.
Näen unta,
siinä olet sinä ja minä,
vain me kaksi.
Käsikädessä rannalla kävelemässä.
Ilma väreilee,
vesi liplattaa.
Yht´äkkiä havahdun
- se olikin vain unta.
Kuinka haluaisinkaan sen olevan totta.
Mutta eihän se edes voisi olla,
olethan paljon minua vanhempi,
silti rakastan sinua aina vain enemmän.
Toivottavasti huomaat sen joskus.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit