Illan himmeään hämärään
merenaallot rantahiekkaa
hiljaa tuudittaa.
Ne huulillaan nyt kuiskaa
salaista rakkaustarinaa.
On morsian lämmin kesätuuli
ja sulho komea meri voittamaton.
Saa tuulen herkkä kosketus
suuren meren sydämen
nyt rakkaudesta kuohumaan
ja aallot vaahtopäiset korkeat
se merkiksi nyt nostattaa.
Illan tullen
yösuukon aika on
ja meri hellästi huulillaan
tuulen poskelle sen muiskauttaa.
Näin hiljenevät puhurit
pienet sekä suuret
vain yöhön pieni huokaus
enää jäljelle jää.
Nyt meren syliin lämpimään
tuuli hiljaa yöksi
uneen painaa pään.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Niin kaunis runo, etten tiedä, mitä sanoisin.....ihana kertakaikkiaan!
Rakastettava tunnelma ja ihana kuvaus rakastavaisista. Hellyyttä ja herkkyyttä sanoissasi. Suuri rakkaustarina.
Kaunis unisatu tämä runosi.
Kaunista, ihana runo : )
Jos on joskus katsonut suuren rakkaustarinan "Love Storyn" - mykistyy myös tämän runon tunnelmaan.
Tämä teos tykittää sitä kokemuksien solukoista kumpuavaa tunnetta - sitä kun koko ulappa yhtyy tähän upeaan rakkauteen.
Mikä parasta ... tuo seesteisyys runon lopussa. Se on se nukahtavan rauha sydämessä - levollinen hyväolo rakkauden sykkeissä lepäävissä kuin kevyeissä laineissa heijailu.
Aivan ihana runo, ja fontti tukee teoksen herkkyyttä - antaa mestarillisille sanoille upeat vaatteet.
kuvaat hienosti rakkaustarinan
viimeinen säkeistösi
muuttuu kiintymykseksi
Huikean Kaunis.
Tässä ei kerrota vuosisadan tai vuosituhannen rakkaustarinasta vaan jostain vielä Enemmästä... Elämän Suuresta Rakkaustarinasta.
Sanaton olen sanojesi edessä...rakastan!
Mitä muuta voi sanoa kuin - ihana, upea, rakastan
Sivut