Ihmetellen

Pian
pölyisen
punaiseen
paitapuseroon
puin
pelkistetyn
pahan
puheen:
Älä liikoja hauku!

Järki,
joka
juoksi
juurista
joutavista
jalkain
jaaritellessa
järjettömästi:
Juuri sinua tarvitsin silloin.

Kylmät
korvat
kuulevat
korkeasti
kirkuvan:
Kuka sinä olet?

Rihmat
repivät
ruumista
retkottavat
rajaat,
rikkovat
rajat
rakennetut:
Ruumini voisi olla rauhan temppeli.

Mitä siis vielä teet siinä?