Kylmenneet ovat lattiat
vanhan talon huoneissa
Henkäys menneestä
huokuu entistä, tuoksuu
silti tutulta
Palanen palaselta
ruostumme, rapistumme
Autiona niin kauan,
ettei edes minun kyyneleeni
sinua eloon herätä
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| kuihtunut_ruusu | Hetken vielä | 1.3.2014 | 1 | Runo |
| kuihtunut_ruusu | Syksy | 28.8.2011 | 0 | Runo |
| kuihtunut_ruusu | Minä Ikävöin | 18.2.2011 | 5 | Runo |
| kuihtunut_ruusu | Suru & Ikävä | 8.12.2010 | 12 | Runo |
| kuihtunut_ruusu | Äidille | 7.1.2010 | 1 | Runo |
| kuihtunut_ruusu | Rakkain | 29.5.2009 | 0 | Runo |
| kuihtunut_ruusu | Koditon | 23.4.2009 | 2 | Runo |
| kuihtunut_ruusu | Lämpö | 30.3.2009 | 3 | Runo |
| kuihtunut_ruusu | 30-3-09 | 30.3.2009 | 0 | Runo |
| kuihtunut_ruusu | 30.3 | 30.3.2009 | 1 | Runo |
Kommentit
kaunista
upeasti runoilet
hieno ja tosi kaunis runo, koskettavaa
Niin pitkään vuoteemme tyhjänä,
vaatteet viilenneet päällä,
huomassaan.
Sopuissa, sielu odottaa ehjänä,
Rakas, olet poissa ylhäällä,
enkelinä taivaassaan.
On ikävä ...
Koskettavaa kauneutta, ikävää,
kaipuuta Runo.
Herätti myötäelämisen, liikutuksen,
vastineen.
Voimia, tukea Sinulle päiviisi.
oi, ihana ja herkkä :)
erityisesti kolme viimeistä riviä!
Pidän erityisesti kohdasta "Palanen palaselta ruostumme, rapistumme". Niinpä, ihmisinä kuljemme erilaisten vaiheiden ja tilanteiden kautta, jotka ovat myös fyysisiä paikkoja. Taloihin liittyy tuoksuja, värejä ja kuvioita. Ne piirtyvät ja jäävät muistoina sydämiin. Jokainen ihmissuhde vertauskuvallisesti myös on talo tai maisema, ja myös niissä "lattiat voivat kylmentyä" ja tunteet rapistua. Eri tavoin. Joskus kyseessä on pettyminen, joskus kipeä menetys. Ennen kaikkea runosi korostaa minulle päivien, hetkien arvoa; jokainen hetki ja kohtaaminen on ainutlaatuinen ja arvokas eikä toistu.
Pidän tästä. Iski kyllä aika vahvasti.
Kiitos näistä sanoista.
kaunista
upeasti runoilet
hieno ja tosi kaunis runo, koskettavaa
Niin pitkään vuoteemme tyhjänä,
vaatteet viilenneet päällä,
huomassaan.
Sopuissa, sielu odottaa ehjänä,
Rakas, olet poissa ylhäällä,
enkelinä taivaassaan.
On ikävä ...
Koskettavaa kauneutta, ikävää,
kaipuuta Runo.
Herätti myötäelämisen, liikutuksen,
vastineen.
Voimia, tukea Sinulle päiviisi.
oi, ihana ja herkkä :)
erityisesti kolme viimeistä riviä!
Pidän erityisesti kohdasta "Palanen palaselta ruostumme, rapistumme". Niinpä, ihmisinä kuljemme erilaisten vaiheiden ja tilanteiden kautta, jotka ovat myös fyysisiä paikkoja. Taloihin liittyy tuoksuja, värejä ja kuvioita. Ne piirtyvät ja jäävät muistoina sydämiin. Jokainen ihmissuhde vertauskuvallisesti myös on talo tai maisema, ja myös niissä "lattiat voivat kylmentyä" ja tunteet rapistua. Eri tavoin. Joskus kyseessä on pettyminen, joskus kipeä menetys. Ennen kaikkea runosi korostaa minulle päivien, hetkien arvoa; jokainen hetki ja kohtaaminen on ainutlaatuinen ja arvokas eikä toistu.
Pidän tästä. Iski kyllä aika vahvasti.
Kiitos näistä sanoista.