lokki

kuljen veden yli pois
unohdan hengittää
vaikka sinä muistat muistuttaa
minä soudan karkuun kaikkea
puristavaa tunnetta, happivajetta
veden pintaa täplittää
syksyn viimeiset lehdet ennen pakkasia
matalikon isoimmalla kivellä istuu lokki
kuiskaan sille tervehdyksen
ehkä salaisuuden
ja se vastaa