Jalat tukevasti maassa pysyy,
tyhmäpäs sitä murtajaltaan kysyy; miksi tukijaasi murrat ja poljet ?
Tyhmän heikolle osoittama raivo, kuin onttona vastausta kaikuva kaivo.
Siipesi kahisevat hennot kiedo sun ylle ja hellästi purista aina, kun surra sä tahdot , anna sen tulla, rakkautta itselle aina on mulla.
Ymmärrän sen, ei kysytty sulta; haluatko juuri tähän maailmaan tulla?
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit