Yksinäisyys on pinnassa,
huudan "ei mistään hinnasta",
haluat myydä mieleni,
paloitella kieleni.
Viedä minut kotiin uurnassa,
tuhkia sirotella ympäri maailmaa,
se ei onnistu se on varmaa.
Jäsen jäseneltä amputoit raajani,
viet liikuntakykyni,
ruiskutat suoniini ketamiinia,
samalla kun korviini kuiskutat:
" et pääse täältä pakoon, maan mato".
En luovuta, ei, en vielä,
voit viedä kaiken,
aion silti pysyä tällä mielettömyyden tiellä.
Mun ihoni sä kuorien,
voit haudata mut sekaan sun huorien,
sinne (sun) takapihas puutarhaan,
oonko mä totta vai pelkkää sun harhaa?
Ehkä huomenna sä heräät,
huudat kissasi perään,
etsit, etsit, et löydä,
kunnes näet verta sun pöydäl.
Tajuat erheesi vasta,
kun heräät sairaalasta.
Tapoit väärän eläimen,
huudan korvaasi nauraen.
Voitin tän erän, tällä kertaa väistin sun veitsesi terän.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
