Kaikki jälleen ohi on
mikä taas käänsi kohtalo
ei tästä elämästä mitään tuu
ei siitä välitä kukaan muu
en jaksa enää, ahdistaa
mikä voisi tässä vahvistaa
niin pahalta tuntuu
ihan kun jotain puuttuu
ajatukset ahdistukseen juuttuu
palaa aina aika ajoin yhteisiin hetkiin
tehtyihin retkiin
kaikki on ollut turhaa
ajattelin jopa itsemurhaa
miks kaikki aina menee pieleen
jätetään suru ihmismieleen
vaikka kaikkensa antaa
saa vain tuskaa kantaa
Vaikka haluan olla ystävä
toinen ei voi mua hyväksyä
miks tollasiin ihmisiin pitää tutustua
jotka vaan satuttaa ja alkaa avautua
kaikki hetket menny hukkaan
ennen kun ehti ees puhjeta kukkaan
lakaistu maton alle
Unohdettu tunkiolle
olo on todella petetty
jätetty ja unohdettu
kokonaan hylätty
miten jaksan enää nousta tästä
suosta niin valtavan syvästä
haluan vain nukkua,
en ahdistukseen hukkua
mutta hukun kuitenkin
mikä taas käänsi kohtalo
ei tästä elämästä mitään tuu
ei siitä välitä kukaan muu
en jaksa enää, ahdistaa
mikä voisi tässä vahvistaa
niin pahalta tuntuu
ihan kun jotain puuttuu
ajatukset ahdistukseen juuttuu
palaa aina aika ajoin yhteisiin hetkiin
tehtyihin retkiin
kaikki on ollut turhaa
ajattelin jopa itsemurhaa
miks kaikki aina menee pieleen
jätetään suru ihmismieleen
vaikka kaikkensa antaa
saa vain tuskaa kantaa
Vaikka haluan olla ystävä
toinen ei voi mua hyväksyä
miks tollasiin ihmisiin pitää tutustua
jotka vaan satuttaa ja alkaa avautua
kaikki hetket menny hukkaan
ennen kun ehti ees puhjeta kukkaan
lakaistu maton alle
Unohdettu tunkiolle
olo on todella petetty
jätetty ja unohdettu
kokonaan hylätty
miten jaksan enää nousta tästä
suosta niin valtavan syvästä
haluan vain nukkua,
en ahdistukseen hukkua
mutta hukun kuitenkin
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Elämässä kompastutaan, ihmisiin, asioihin, kaikkeen. Tämän tästä. Onneksi elämä on siitä ihmeellinen, että se yllätttää iloisesti myös. Aina.
Ennemmin tai myöhemmin. Tämän tästä sitäkin.
Todella puhutteleva runo.
Sivut