Muusa

Se alkoi elää kai hauraana niin
että pelkäsin joutuvan eksyksiin
ja kadota kauas maasta tästä.
Mikä estäisi sitä lähtemästä?

Niin toivoin että se jäädä voisi.
Tiesin, se lohtua päivääni toisi
ja iloa, ilmaa mun siipeini alle
ja toivoa tälle linnunradalle.

Valon kutsua noudatti tähteni tämä.
Jäi luokseni kohtalon lähettämänä.
Se, muusani, kirkas ja innoittava
nämä kirjaimet myöskin on johdattava

ja alkavaan päivään ja iltaisin
se vielä on luonani, kultaisin,
kertoen yhtä kaikkeuden,
vuorien, vesien, lakeuden.