Vuodet

Runoilija pienimetsäkauris

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 10.7.2009
Viimeksi paikalla: 7.5.2021 7:44

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Once, once I knew how to talk to you... Once, once - but not anymore. -Glen Hansard


 
Suosittelen:
 
Mihin hukkuvat
vuodet muutoksen hyöyssä
Murenevatko ne nyt nyrkkeihisi,
varisevat jossakin
hiljaisen huoneen lattialle


pyyhkiytyvät hyllyjen alle
hautautuvat tomuun



Vai haihtuvatko ne
uljaina ja hauraina tuuleen
Viimeisinä sanoina,
joita emme sittenkään sanoneet


vaikka minä luulin,
että kannen sulkeuduttua
muistaisimme onnellisen lopun



Missä on se muistojen malja
josta meidän molempien
oli tarkoitus löytää voima
jonka äärellä meidän piti kohdata
levollisina ja varmoina


erillään mutta samasta maasta



Oletko sinä siellä,
meidän maljallamme, menitkö sinne yksin
Teetkö kämmenistäsi astian
näetkö liian myöhään
että sormessasi on haava


Nyt kaikki näyttää väärältä



Ja niinkö 
tuhoutuvat lämpö, turva
kuiskattu luottamus


isku iskulta särkyvät pirstaleiksi
helisten leviävät lattialle ympärillesi
kun kirjain kirjaimelta
kirjoitat vastauksen



Missä ne ovat 
ne ajat?

Roskapussissa, terävät kulmat solmun taa suljettuna
joen virtauksissa matkalla mereen
tuulen pyörteenä vieraan maan kujalla


pehmoisena pölynä unohdetun nurkan hämärässä?














 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Vuodet vierivät. Vappu ja kevät saapuvat aikanaan.
 

Käyttäjän kaikki runot