Lauantai-iltaa istuin,
kuuntelin musaa,
Yritin ymmärtää,
et miks lähdit,
Kaukainen ystävä,
viesteillä houkutteli,
En asiaa huomannut,
näytit onnelliselta,
Asioita yhteisiä tehtiin,
oltiin yhtä,
Kunnes sanoit,
lähden,
Et selitellyt,
lähdit,
Jäin kuin jänis lumihankeen,
olin lyöty.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Joskus sitä ei kai näe sitä, mitä silmien edessä on...eikä kuulekaan tai ymmärrä...eikä sitä aina enää viitti lähtiessään selitellä, jos on yrittänyt selittää monta kertaa jo aiemmin. Hyvä, puhutteleva runo.
Lämmin kiitos kommentistasi.
Hyvin kuvaat runossasi tuota tunnetta.
Sivut