En koskaan valittanut
mutta ääni sisälläni
itkee kylmyyttä
olin vailla lämpöä
rakkautta
ikäväni oli iso
satoi tai paistoi
ei äiti kutonut villasukkia
isä pitänyt sylissä
kun kerroin
olin ihastunut poikaan
isä käänsi selkänsä
lukitsi ovet
sanoilla
et kuulu tänne
olin yksin
en tiennyt minne mennä
ei ollut kotia
isää ei äitiä
olin menettänyt heidät
lopullisesti
tuntui kuin olisi ollut sota
jota en toivonut
kun kerroin silloin totuuden
totuuden
että olen rakastunut
ja olen oma itseni
hiukseni hulmuavat nyt harmaina
kävelen niityllä
haistellen kielojen tuoksua
tuuli kesäinen
helmaa lehauttaa
kävelen kanssasi
sisälläni puristaneet pihdit
aukeaa
olen vapaa
elän elämää
en ole yksin.
mutta ääni sisälläni
itkee kylmyyttä
olin vailla lämpöä
rakkautta
ikäväni oli iso
satoi tai paistoi
ei äiti kutonut villasukkia
isä pitänyt sylissä
kun kerroin
olin ihastunut poikaan
isä käänsi selkänsä
lukitsi ovet
sanoilla
et kuulu tänne
olin yksin
en tiennyt minne mennä
ei ollut kotia
isää ei äitiä
olin menettänyt heidät
lopullisesti
tuntui kuin olisi ollut sota
jota en toivonut
kun kerroin silloin totuuden
totuuden
että olen rakastunut
ja olen oma itseni
hiukseni hulmuavat nyt harmaina
kävelen niityllä
haistellen kielojen tuoksua
tuuli kesäinen
helmaa lehauttaa
kävelen kanssasi
sisälläni puristaneet pihdit
aukeaa
olen vapaa
elän elämää
en ole yksin.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
ja joskus kova hinta
kuten vahvan runosi henkilöllä
Sivut